Aina ei voi voittaa mut ei se haittaa, oppia ikä kaikki.
Kentällä meni tottelut tosi hyvin, otettiin hyppyä, seuruuta ja jääviä, tais siin lopus olla luoksetuloakin :)
Hypyt sujui hyvin, ei osu esteeseen mut tekniikka ei kelpaa mulle, sitä täytyy hioa vielä. Jäävät meni tosi hyvin, ei mitään valittamista :) Seuruuta otettiin, käännökset jees, kontakti pitää hyvin. Ja tosi hyvin pysähtyy kun minäkin pysähdyn :) Luoksetuloa pariin kertaan, hyvin istuu suoraan eteen, toisel kerral otin eestä viel sivulle istumaan.
Sit viel muutamat ilmasut, ei miettiny yhtään kun mm:ltä haki patukkaa, jeeeeeeeee!!!!!! Ja toi taas mulle innoissaan!! Hyvin taas käänty nokka menosuuntaan näytöllä ja hienosti keskittyy siihen mitä tekee!!! Hieno tottelukeikka!!!
Se jälkihommeli ei sitten mennytkään niin kuin suunnittelin.....
Mentiin kentän taakse nurtsipellon reunaan ja oltiin alkuun tosi ilosia että sehän oli ajettu, jeee!! Mutta arska oli sen niin hyvin kuivattanu et oli tosi vaikee. Ja kun siel moni ulkoiluttaa koiriaan ja ajelee autoil läpi kentäle mennessään ni ei ollu kyl kauheen fixu valinta. No anyway, tein ekan kaahotuspätkän, se meni ihan jees. Hiukka nenä eli jäljen pääl mutta tuuli oli just tyhmästi kääntyny sivutuuleks.....nooh, ei siitä vielä lannistuttu.
Tokan tein sitten muutamal kulmal ja kaarroksel, en sit tajunnu sitä talloessa et ensinnäki siit tuli aivan liian pitkä olosuhteisiin nähden ja liian vaikee. No ei siinä mtn, ajamaan lähettiin, ja alku meni ok, ei ees vinttikoirat jotka pomppi siin 20m pääs haitannu. Mut sit alko tuuli kunnol pyörii ja näki et se kuiva heinä alko olee turhan vaikeeta. Mulla meni jo pasmat sekasin et mis helvetis se jälki ees menee ja alko hermo kiristyy. Silti jotenki kummasti Heikki oli jollain lailla jyvällä jäljen kulusta koska välil päästiin paikkoihin jossa oli namipätkiä eli kyllä se kuitenki jälkeä pitkin meni vaikka hyvin siksakkia....joten kuten päästiin loppuun asti vaikka viime metreil oli superhäiriöö, vinttari alle 10m pääs....voi tsiisus!!!! Mulla palo niin vati ja Heikki varmaan sen huomas...kiukutellen mentiin autolle ja aattelin et näin ei voida hommaa lopettaa. Joten etsin sellasen hiljasemman kohdan, hiukka kosteemman nurtsin ja kävin sinne tekemäs viel yhen pätkän jonka herra ajoi hyvin. Pääasia ettei jääny mtn antenneja päähän.....
Noh, soitin sitten tutulle mettämiehelle ja kyselin hänen lupaamiaan peltoja, vkonloppuna selviää saadaanko vihdoin ja viimein meille omat pellot käyttöön niin ei tarvii tuolla yleisillä pyöriä....
Mutta anyway, silti olen tän pvn treeniin tyytyväinen. Ja mustikki on nyt aika suuuper väsy ;) Katotaan mitä huomenna keksitään ;)
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti