Hakua

Pitkästä aikaa hakumetällä. Ihana oli sää ja pysty itekki hengittää kun toi nenä on aivan tukossa ja hiukka lämpöäki päällänsä.

Heikille suunnittelin ottavani viis pistoo, muut valmiita mut kakkonen tyhjä.

Eka meni hyvin, suoraan paino kulmaan, hyvä. Tyhjä meni kans aivan loistavasti, yhtään ei epäröiny vaan lähti kuin jokaiselle pistolle. Eteni hyvin kulmalle josta käänsi takalinjaa pitkin taakse, ja kutsusta tuli luo, aivan mielettömän hieno tyhjä!!! Jes! Mut sen jälkeen tuliki vähä haastetta. Kolmas ukko ei ollukkaan valmiina piilolla vaan keskilinjalla, joten se oli sit pakko ottaa näkyvänä haamuna. Lähetin Heikin mutta ei löytänytkään heti ja oli tulos takas ja sit bongas toisel puolel menevän maalimiehen nro 4. Jes! Voi perse sanon minä. Ei meinannu sit enää haluu sinne kolmoselle ku hinku oli neloselle. Sit oli pakko ottaa ääntä kehiin, kolmas mm huus Heikkiä ja saatiin se sinne piilolle. Nelonen sitten oli eri kohdassa kun luulin, ja pari tyhjää joutu Heikki tekee ennen kuin löys ukon, huoh. Vikalle laitoin kans menemään vaikken ite tienny tasan tarkkaa kohtaa missä mm on. Teki vissii yhen tyhjän ennen ku löys.

Vaikka mul alko keittää ja Heikkikin sen huomas niin onneks on sen verta kovaa tekoa että kesti sen, tosin sanoin kyllä Heikille pariin kertaanki et sen vika nuo sähläykset ei ollu, toivottavasti usko :) Eniten tässä ketuttaa se että nyt tuli taas liikaa helpotuksia annettua Heikille, pakon edessä. En ole halunnu haamuja / ääniä käyttää pitkiin aikoihin. Reeneissä voi sattua mitä vaan, mut yleensä pitäs pyrkii siihen onnistuneeseen tulokseen. Onneks Heikki löys kaik ukot ja oli hyvil mielin sen jälkeen mut ens kerral täytyy tarkentaa ohjeet ybertarkasti.

Katsellaan mitä ens vkolla saadaan aikaan. Toiv. oma lentsu helpottaa.