Pitkästä aikaa tänään kentällä. Se pienikin talvi joka tänne yritti tulla on nyt sit mennyttä. Kosteeta, pimeetä, YÖK!!!!
Heikin kanssa otettiin istumista ja maahanmenoa, luoksetuloa sekä pidettiin kivaa ja leikittiin. Innoissaan oli pikkumies :)
Romin kanssa myös ihan vaan jtn pientä ja sen verta herra innostui et ei meinannu takapää oikein pysyä mukana. Siinä on taas uus ongelma joka aiheuttaa päänvaivaa, eipä se kyl siit edellisest hommelist oo viel ihan selvil vesil, viime vkol taas pissi sisälle ja ollut hiukka outo. Ei kai muuta kun taas uudestaan lekuriin...huoh. Vituttaa aika rankasti mut minkäs teet!
Autokin saatiin vaihdettua joten nyt on taas tilaa, vihdoinkin :) Mondeo siis tuli perheeseen. Ja kyllä on tuo herra mustiainen kyllä niiiiiiiiiiiiiiiin omituinen epeli ettei mtn rajaa, veräjän väliseinän ja takapenkkien väliin jää n.15cm rako ja kun tänään Romi oli kentällä ja Heikkiä hiukan ketutti niin se oli sujahtanut siitä aukosta Romin puolelle?!??? Siis mä en tajua miten se mahtuu joka jumalan pieneen reikään? Ei ymmärrä ei.....
Siinä pikaisesti viime aikaisia. Ellukin on kuumeessa, ootetaan kasvaako saparo hanuriin...
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Hakua
Pitkästä aikaa hakumetällä. Ihana oli sää ja pysty itekki hengittää kun toi nenä on aivan tukossa ja hiukka lämpöäki päällänsä.
Heikille suunnittelin ottavani viis pistoo, muut valmiita mut kakkonen tyhjä.
Eka meni hyvin, suoraan paino kulmaan, hyvä. Tyhjä meni kans aivan loistavasti, yhtään ei epäröiny vaan lähti kuin jokaiselle pistolle. Eteni hyvin kulmalle josta käänsi takalinjaa pitkin taakse, ja kutsusta tuli luo, aivan mielettömän hieno tyhjä!!! Jes! Mut sen jälkeen tuliki vähä haastetta. Kolmas ukko ei ollukkaan valmiina piilolla vaan keskilinjalla, joten se oli sit pakko ottaa näkyvänä haamuna. Lähetin Heikin mutta ei löytänytkään heti ja oli tulos takas ja sit bongas toisel puolel menevän maalimiehen nro 4. Jes! Voi perse sanon minä. Ei meinannu sit enää haluu sinne kolmoselle ku hinku oli neloselle. Sit oli pakko ottaa ääntä kehiin, kolmas mm huus Heikkiä ja saatiin se sinne piilolle. Nelonen sitten oli eri kohdassa kun luulin, ja pari tyhjää joutu Heikki tekee ennen kuin löys ukon, huoh. Vikalle laitoin kans menemään vaikken ite tienny tasan tarkkaa kohtaa missä mm on. Teki vissii yhen tyhjän ennen ku löys.
Vaikka mul alko keittää ja Heikkikin sen huomas niin onneks on sen verta kovaa tekoa että kesti sen, tosin sanoin kyllä Heikille pariin kertaanki et sen vika nuo sähläykset ei ollu, toivottavasti usko :) Eniten tässä ketuttaa se että nyt tuli taas liikaa helpotuksia annettua Heikille, pakon edessä. En ole halunnu haamuja / ääniä käyttää pitkiin aikoihin. Reeneissä voi sattua mitä vaan, mut yleensä pitäs pyrkii siihen onnistuneeseen tulokseen. Onneks Heikki löys kaik ukot ja oli hyvil mielin sen jälkeen mut ens kerral täytyy tarkentaa ohjeet ybertarkasti.
Katsellaan mitä ens vkolla saadaan aikaan. Toiv. oma lentsu helpottaa.
Heikille suunnittelin ottavani viis pistoo, muut valmiita mut kakkonen tyhjä.
Eka meni hyvin, suoraan paino kulmaan, hyvä. Tyhjä meni kans aivan loistavasti, yhtään ei epäröiny vaan lähti kuin jokaiselle pistolle. Eteni hyvin kulmalle josta käänsi takalinjaa pitkin taakse, ja kutsusta tuli luo, aivan mielettömän hieno tyhjä!!! Jes! Mut sen jälkeen tuliki vähä haastetta. Kolmas ukko ei ollukkaan valmiina piilolla vaan keskilinjalla, joten se oli sit pakko ottaa näkyvänä haamuna. Lähetin Heikin mutta ei löytänytkään heti ja oli tulos takas ja sit bongas toisel puolel menevän maalimiehen nro 4. Jes! Voi perse sanon minä. Ei meinannu sit enää haluu sinne kolmoselle ku hinku oli neloselle. Sit oli pakko ottaa ääntä kehiin, kolmas mm huus Heikkiä ja saatiin se sinne piilolle. Nelonen sitten oli eri kohdassa kun luulin, ja pari tyhjää joutu Heikki tekee ennen kuin löys ukon, huoh. Vikalle laitoin kans menemään vaikken ite tienny tasan tarkkaa kohtaa missä mm on. Teki vissii yhen tyhjän ennen ku löys.
Vaikka mul alko keittää ja Heikkikin sen huomas niin onneks on sen verta kovaa tekoa että kesti sen, tosin sanoin kyllä Heikille pariin kertaanki et sen vika nuo sähläykset ei ollu, toivottavasti usko :) Eniten tässä ketuttaa se että nyt tuli taas liikaa helpotuksia annettua Heikille, pakon edessä. En ole halunnu haamuja / ääniä käyttää pitkiin aikoihin. Reeneissä voi sattua mitä vaan, mut yleensä pitäs pyrkii siihen onnistuneeseen tulokseen. Onneks Heikki löys kaik ukot ja oli hyvil mielin sen jälkeen mut ens kerral täytyy tarkentaa ohjeet ybertarkasti.
Katsellaan mitä ens vkolla saadaan aikaan. Toiv. oma lentsu helpottaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)